- Following 267
- Followers 6.4K
- Engagement 10.48%
- Avg likes 667
- Avg comments 28
About Anne Haikola | Psykologi
Anne Haikola | Psykologi (@anne.haikola) is a Psychologist creator on Instagram, also filed under Healthcare. The account has 6,426 followers and 288 published posts. Recent posts average 667 likes and 28 comments, an engagement rate of 10.48%.
Anne Haikola | Psykologi belongs to the nano tier, the band usually drawn between 1,000 and 10,000 followers. Set against 267 accounts followed, the audience works out to about 24 followers per account Anne Haikola | Psykologi follows. Anne Haikola | Psykologi uses an Instagram professional account. Flinque files Anne Haikola | Psykologi under Psychologist, with Healthcare as a secondary category.
The Instagram bio for Anne Haikola | Psykologi runs to 11 words across 4 lines. The bio mentions @tiedelehti and @uniuef. The latest activity Flinque has on record for Anne Haikola | Psykologi dates from March 2026.
Story Highlights
Unlocking shows the title and cover image of every story highlight this creator keeps pinned to the profile.
288 Posts
Of the 10 most recent posts shown for Anne Haikola | Psykologi, 7 are carousels and 3 are single images. That mix leans toward carousels. 288 published posts give Anne Haikola | Psykologi a moderate archive on Instagram. Against the audience, that is roughly 22 followers for each post published. Anne Haikola | Psykologi also keeps 2 story highlights on the profile. All 10 carry captions, averaging 192 words each. Words that recur across them include että, myös, kuin, mitä and niin. The captions tag #anteeksianto, #tarina, #identiteetti, #kirjoittaminen and #päiväkirja.
📝Pohdin tätä tuoreessa uutiskirjeessäni. Olen viimeiset viisi vuotta työskennellyt narratiivisten teemojen äärellä väitöskirjani parissa ja käynyt läpi tutkimuksia tarinoiden niin hyvistä kuin mahdollisesti huonoista vaikutuksista.
Erityisesti aloin pohtia tarinoiden merkitystä, kun vanhemmaksi tullessani lakkasin kirjoittamasta päiväkirjaa.
💯Kysymys ei ole mustavalkoinen. Tarina on hyvä renki, mutta huono isäntä. Parhaimmillaan itseä koskevasta tarinasta voi saada voimaa ja merkitystä, pahimmillaan se rajoittaa ja voi johtaa harhateille.
Lue koko uutiskirjeeni. Kätevimmin pääset sen äärelle stooreista ja profiilistani, jossa on linkki nettisivuilleni (Uutiskirje-välilehti). Samalla voit tilata seuraavat kirjeeni suoraan sähköpostiisi.
❓Kiinnostaisi kuulla, mitä sinä ajattelet tarinallisesta identiteetistä? Oletko koskaan miettinyt omaa tarinaasi, ja onko siitä ollut hyötyä tai haittaa? Onko tarinasi muuttunut ajan saatossa? Koetko, että sinulla on yksi tarina vai kenties useampi? Vai koetko, ettei sinulla sen kummemmin ole erityistä tarinaa? Nämä ovat niin kiinnostavia kysymyksiä.
#tarina #identiteetti #kirjoittaminen #päiväkirja #minäkuva
Viime viikko oli melko erikoinen. Monta asiaa tapahtui ja tuli päätöksensä:
✨Jätin väitöskirjani esitarkastukseen.
✨Vastaväittäjäkseni pyytämämme henkilö suostui tehtävään noin vartissa.
✨Luovutin Anteeksiannon psykologia -tietokirjani tarkistetun taittoversion kustantajalle.
✨Sain tietää, että kirjani lukee loistava Karoliina Kudjoi.
✨Taapero otti hienoja etappeja.
✨Puoliso sai hyviä työuutisia.
✨Saimme viimein maksettua keittiönpöydän (+tuolit), jota on makseltu 1,5 vuotta 😅
Aika paljon yhteen viikkoon.
Aikamoista, että aloittelin väitöskirjan ja tietokirjan samoihin aikoihin ja ne hyvin todennäköisesti päättyvät samaan aikaan syksyllä. Lisäksi huomasin tutkimuspäiväkirjastani, että päivä, jona jätin väikkärin esitarkastukseen, on tismalleen sama päivä viisi vuotta sitten, kun tein ensimmäisen haastattelun väitöskirjaa varten. Ympyrä sulkeutui.
Nyt tulee lisää kökköä keittiöpsykologista metaforaa, koettakaa kestää (metaforat tosin tutkitusti toimivat ymmärryksen ja merkityksen lähteenä), mutta on olo, että nyt lähtee asioita puhtaalta pöydältä. Katsotaan, mitä kaikkea syksy tuo tullessaan🎈
Onko sulla kokemuksia, että joskus tapahtuu hengästyttävän paljon asioita lyhyessä ajassa? Mikä sitä selittää? Sattuma, elämäntilanne, huomion kiinnittäminen tiettyihin asioihin…?
P.S. Universumi pitää huolen, ettei mene liian hyvin: ennen tämän postauksen julkaisemista onnistuin kaatamaan kahvit itseni (tietenkin päällä valkoraitainen mekko) ja sohvan päälle. Jaa-a, toivottavasti ei seuraavaa puoltatoista vuotta maksella seuraavaa huonekalua…
📸Merja Hulkko
🔮Manifestointi trendaa, ja senkin takaa löytyy oikeanlaisiin positiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin pyrkimistä.
Kuvaava esimerkki on sekin, että läheisen menetyksen jälkeen olisi mentävä terapiaan. Tämä voi olla hyvinkin tarpeellista joissakin tapauksissa, mutta ei aina.
💯Positiivisella ajattelulla ja myönteisillä tunteilla toki on tutkittuja hyötyjä. Mutta kuten kaikessa muussakin: olemme erilaisia ja asiat vaikuttavat meihin eri tavalla. Lue lisää kuvakarusellista, mitä ongelmia positiivisuudesta voi joillekin koitua.
🗞️Voit lukea lisää aiheesta Tiede-lehden jutustani ”Positiivisuus voi myrkyttää”. Myös HS-digin tilaajille.
❓Mitäpä ajatuksia tästä herää? Onko positiivisuus sun juttu vai jotain aivan luotaantyöntävää? Millainen ajattelu oikeasti toimii arjessa ja vastoinkäymisissä?
🧠Kuitenkin diagnooseihin liittyy myös mahdollisia haittoja. Lue kuvakarusellista lisää. Slaidit pohjautuvat uusimpaan Tiede-lehden juttuuni (5/2026).
❤️Muistathan näkökulman olevan tieteellinen, ei kokemuksellinen. Kokemukset eivät kumoa tieteellistä näyttöä. Niin kokemukset kuin tieteellinen näyttö voivat olla totta omaan näkökulmaansa suhteutettuna.
🧬Eri mieltä saa olla. Esitäthän tällöin näkemyksesi tutkimuslähteisiin perustuen. Kokemukset ja tunteet eivät riitä argumenteiksi tieteellisessä kontekstissa, vaikka ne tietenkin tärkeitä ovatkin.
🔥Haluan muistuttaa, että tiede ei ole sitä varten, että se vahvistaisi kokemuksemme. Tiede ei ole meille mitään velkaa. Ainoastaan me olemme tieteelle velkaa sen, että noudatamme sen tiukkaa tiedonhankintaprosessia. On myös hyvä, että emme arvosta tiedettä vain silloin, kun olemme sen tuloksista samaa mieltä, vaan myös silloin, kun tulokset tuntuvat epämukavilta.
Tutkimuksen tarkoitus ei ole loukata ketään.
Toimitus muotoilee otsikot, ingressit ja nostot.
Kiitos neuropsykologian erikoispsykologi asiantuntemuksesi jakamisesta juttuun. Johannan kiinnostava väitöskirja käsittelee aikuisten adhd:ta.
🎧Viime tiistaina järjestettiin ’Elämmekö diagnoosien aikaa’ -keskustelutilaisuus yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen kuvalehden kanssa. Aihe on siis ajankohtainen. Tilaisuuden voi edelleen katsoa verkosta (Tiedekulma). Paljon samoja pointteja kuin jutussani on.
P.S. Kun kuukausi sitten kirjoitin traumojen varastoitumisesta kehoon ja vähän kaikki viestiboksit tulvivat, huomasin nopeasti, miten helposti kuormitun, jos yritän jokaiselle vastata huolellisesti. Tästä viisastuneena yritän huomioida paremmin omat resurssini vastaamiselle, toivottavasti ymmärrätte❤️Ensin tulee lapseni, sitten työni ja sitten some.
#diagnoosi #mielenterveys #yhteiskunta
🧗♀️Coping- eli selviytymiskeinojen tutkimuksesta tiedetään, että ihmisillä on hyvin monenlaisia ja luovia keinoja selviytyä vaikeuksista. Ei ole pystytty osoittamaan, että mikään yksittäinen keino nousisi ylitse muiden tai että aina olisi kannattavaa käyttää yhtä tiettyä strategiaa. Vaikuttava coping riippuu aina myös tilanteesta. Usein ei ole kannattavaa käyttää välttelyä, mutta väkivaltaista ihmistä kannattaa kyllä vältellä.
💬Ajatus puhumisen ensisijaisuudesta juontuu terapiasta (vielä tarkemmin psykoanalyysista), joka on länsimainen keksintö, jota sovelletaan enimmäkseen länsimaisessa kontekstissa. On kulttuureja, joissa ei niinkään puhuta vaikeuksista, eikä oikein voi sanoa, että he voisivat välttämättä sen huonommin kuin länsimaiset. Saattavat voida jopa paremmin.
Terapiassa vaikuttaa muukin kuin puhuminen, kuten empatian ja hyväksynnän saaminen sekä psykologisen joustavuuden lisääntyminen.
🎨Luulen, että ajatus puhumisen ensisijaisuudesta johtuu siitä, että ajatellaan, että puhumisen kautta asiat tulevat läpityöstetyksi ja prosessoiduksi. Samoja välittäviä mekanismeja voi kuitenkin saada muualtakin, vaikkapa taiteesta, kirjoittamisesta, rituaaleista ja liikkumisesta.
💡Keskeistä on, että jokainen työstää vaikeuksia itselle sopivalla tavalla, oli se sitten puhumista tai jotain muuta. Samoin on tärkeää, ettei jää vaikeuksien kanssa yksin, koska salaisuuden kanssa eläminen on yhdistetty kielteisiin vaikutuksiin.
Viimeinen kuva ei ole arvottava tai neuvo masennukseen, vaan anekdootti siitä, millaisia keinoja ihmiset voivat käyttää (eikä siinä välttämättä ole mitään patologista).
📚Voit lukea lisää aiheesta Tiede-lehden jutustani ’Puhuminen ei aina auta’ (3/2025)
Aina anteeksipyyntöä ei oteta vastaan. Silloin tämä vain pitää käsitellä, hyväksyä ja todeta, että ainakin yritin. Ehkä myöhemmin toinen antaa vielä anteeksi.
💛Eilen ilmestyneessä tilaajille tarkoitetussa jutussa viisi eri henkilöä kertoo omasta mokastaan ja siitä, kun pyysi sitten anteeksi. Koskettava juttu - suosittelen lukemaan.
🎧Eilen ilmestyi myös Tiedeykkösen podcast, johon mua haastateltiin anteeksiantamisesta. Katso eilisen postaus. Paljon syviä teemoja pääsiäisen aikaan.
📚10.9. ilmestyvässä tietokirjassani ’Anteeksiannon psykologia’ on kokonainen luku siitä, miksi ihmiset eivät aina pyydä anteeksi. Aiheeseen liittyy monia psykologisia ilmiöitä. Kirjan voi jo ennakkotilata edullisesti. Katso kiinnitetty postaukseni profiilista.
Luitko jo jutun? Mitä ajatuksia heräsi?🤗
Jutun kirjoitti: Marianne Riiali
Kuva: Suvi Mikkanen
Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan tänään ilmestyneessä Tiedeykkönen-podcastissa, johon mua haastateltiin.
🔬Tutkimukset ja elävän elämän esimerkit näyttävät, että monet kykenevät antamaan anteeksi vakaviakin asioita, joskus myös rikoksia. Se ei kuitenkaan koskaan tarkoita tekojen hyväksymistä, vaan teon vääryys jää voimaan anteeksiannon jälkeenkin. Toistuva kaltoinkohtelu ei tietenkään ole ok.
💜Ihmiset antavat usein anteeksi itsensä, ei niinkään loukkaajan takia. Anteeksianto antaa usein mielenrauhaa ja vähentää kipua.
Kerron myös, mitä minun väitöskirjaani varten haastattelemani ihmiset ajattelivat tekojen hyväksymisestä.
❤️🔥Pääsin puhumaan myös yhdestä lempiaiheestani: miten ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista. Tähän aiheeseen liittyy paljon myyttejä, jotka ei pidä paikkaansa.
Kommenttini perustuvat yleiseen tutkimustietoon ja loppumetreillä olevaan väitöskirjaani. En kehota ketään antamaan anteeksi. Se on jokaisen oma vapaaehtoinen valinta.
🎧Laitapa kuunteluun Yle areenasta.
🤓Mitäs ajatuksia jaksosta herää?
#anteeksianto #yleareena #podcast #haastattelu
💜Tämä on ensimmäinen laaja kotimainen ja suomenkielinen tietokirja anteeksiantamisesta. Kirjassa käsitellään loukatuksi tulemisen psykologiaa, anteeksiantamista ja -pyytämistä niin loukkaajan kuin loukatun näkökulmasta. Kirja tarjoaa konkreettisia työkaluja loukkausten käsittelyyn, anteeksiantamiseen ja -pyytämiseen. Kirja perustuu tutkimuksiin ja asiantuntijahaastatteluihin. Kirjassa on myös kokemustarinoita, moni omalla nimellä annettuna
Tilaa, jos kiinnostaa.
Älä, jos ei kiinnosta.
Totean kuitenkin, että teoksesta voivat potentiaalisesti hyötyä kaikki. Loukkaukset kun koskettavat meitä kaikkia – niin loukkaajan kuin loukatun roolissa. Käsittelen kirjassa sitä, mitä ihmiselle psykofyysisesti tapahtuu, kun tulee loukatuksi ja miksi loukkaukset jäävät niin herkästi kalvamaan pitkäksi aikaa. Annan myös tieteeseen perustuvia ohjeita loukkausten käsittelyyn. Näistä tiedoista hyötyvät myös he, jotka eivät halua antaa anteeksi
💜Samoin monia voi kiinnostaa, miksi ihmiset eivät aina pyydä anteeksi. Teoksessa on aiheesta kokonainen luku sekä neuvoja suotuisan anteeksipyynnön esittämiseen
Minulla on linkki, josta voit ennakkotilata kirjan tarjoushintaan sekä ilman postikuluja Manner-Suomeen Tuuma-kustannukselta. Löydät suoran linkin stooreista sekä nettisivuiltani Kirjat-välilehdeltä. Tämän halvemmalla tuskin löydät kirjaa mistään
💜Ennakkotilaukset ovat hyvin merkittäviä kirjoittajille. Kiitos, jos harkitset tilaamista ja työni tukemista. Kirjoitusytöni tukeminen mahdollistaa sen, että voin kirjoittaa myös ilmaisia somepostauksia ja uutiskirjeitä kaikille. Ilman riittäviä resursseja näiden tekeminen loppuu
📚Olen kirjoittanut aiemmin tietokirjan Syövän varjosta mielen toipumiseen yhdessä psykologikollegoiden kanssa. Kirja käsittelee syöpää sairastumiskriisinä ja antaa tietoa ja tukea sen psykologiseen käsittelyyn potilaille, omaisille ja ammattilaisille
🤩Mitä tykkäät kannesta? Olen tosi iloinen siitä ja koen, että se on ihanan tulkinnanvarainen.
#anteeksiannonpsykologia #anteeksianto #tuuma #tietokirja
❗️Tutkimukset sisältövaroituksista (ks. perjantaikirjeen lisäksi kommentit) kertovat, että sisältövaroitus ei anna hyötyjä (tutkittavissa niin trauman kokeneita kuin ei-kokeneita). Ne ei vähennä stressiä, vaan päinvastoin voi jopa hetkellisesti lisätä sitä verrattuna heihin, jotka ei saaneet sv:tä. Sv:t ei suurimmaksi osaksi saa välttämään sisältöä, vaan siihen tutustutaan silti.
🐈Tämä on linjassa kognitiivisen psykologian kanssa. Mieli toimii assosiatiivisissa ketjuissa siten, että yksi ketju yhdistyy toiseen. Jos näkee sanan ”kissa”, tämä aktivoi esim. seuraavan ketjun: turkki, söpö, mielikuva jostain tietystä kissarodusta tai omasta kissasta, pitää muistaa ostaa kissanruokaa… Jos siis käytämme sv:ssä sanaa ”väkivalta”, tämä voi aktivoida ihmisen mielessä juuri nämä väkivaltaan liittyvät assosiaatiot, joilta ihmistä piti suojella. Vahinko siis saattoi jo tapahtua.
🫣Sisältövaroitukset eivät ole perusteltuja traumojen hoidon näkökulmasta. Traumatriggereiden välttely ei paranna vaan kapeuttaa elämää ja pahentaa oireita. Hoidon myötä ihmiset oppivat sietämään traumatriggereitä ilman, että ne romauttaa toimintakyvyn. On hälyttävää, että tutkimukset sisältövaroitusten käyttämisestä näyttävät, että ne saattavat jopa johtaa heikentyneeseen kykyyn käsitellä stressiä sekä tehdä traumasta ihmiselle keskeisemmän identiteetin.
Postaus ei sano, että sisältövaroituksia ei saa käyttää. Se sanoo ainoastaan, että niiden käyttö ei saa perusteluja tutkimuksista, psykologiasta eikä traumojen hoidosta. Se sanoo myös, että meidän tulisi kyseenalaistaa kaikkialle laajeneva trauma-narratiivi ja etsiä erilaisia tapoja tukea ihmisiä.
#sisältövaroitus #triggerwaring #trauma
✨Ilmiötä on tutkittu joogan ja meditaatioon harjoittajilla. Havaittiin, että yli 15 viikon harjoittamisen jälkeen koehenkilöiden itsetehostuksen (self-enhancement) kokemus oli suurempaa kuin niiden, jotka eivät meditoineet tai jooganneet. Ego siis hiljenemisen sijaan vahvistui, samoin kuin itsekeskeisyys.
✨Henkinen harjoittelu ja kilvoittelu voi siis toisinaan paradoksaalisesti johtaa itsensä buustaamiseen ja itsensä korostamiseen. Tätä on huomattu jopa pitkään joogaa/meditointia harjoittaneilla.
✨Lisäksi potentiaalisena riskinä on se, että henkinen harjoittelu saa ihmisen asettumaan muiden yläpuolelle. Eräässä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa huomattiin, että spirituaalinen harjoittelu voi vahvistaa spirituaalista narsismia. Edellinen tarkoittaa sitä, että ajattelee olevansa henkisesti korkeammalla kuin muut, olevansa tietoisempi maailmasta muihin verrattuna ja omaavansa jopa yliluonnollisia kykyjä (”pystyn vaikuttamaan maailmaan ajatuksillani”). Spirituaalinen narsismi oli suurempaa energiakanavoinnin harjoittajilla kuin meditoijilla.
✨On mahdollista, että spirituaalinen narsismi saa ihmisen kokemaan itsensä erityiseksi ja näin oikeuttaa spesiaalikohtelun vaatimisen
✨Sen sijaan, että henkistä harjoittelua kaupataan egon voittamisen, onnellisuuden, menestymisen ym eetoksella, egon olemassaolo voitaisiin mieluummin myöntää. Tietty itsekeskeisyys on aivan normaali osa mielen toimintaa, eikä siitä tarvitse päästä eroon. Hyväksyntä ja myötätunto ovat parempia välineitä henkiseen elämään kuin raivokas egon pienentäminen tai grandioottiset kuvitelmat itsestä tietoisempana kuin muut
✨Postaus perustuu Scientific americanin artikkeliin ”The science of spiritual narcissism”, josta löydät linkit tutkimuksiin. Artikkelin on kirjoittanut Scott Barry Kaufman
Thumbnails are unavailable for 10 of these 10 posts. Open a tile to view the post on Instagram.
Anne Haikola | Psykologi's engagement
Anne Haikola | Psykologi's engagement rate on Instagram is 10.48%, over 6%, more than 6 likes and comments per 100 followers. On a typical post that comes to about 1 like or comment for every 10 followers. An average post collects 667 likes and 28 comments, close to 24 likes for each comment.
Engagement rate
10.48%
- Avg likes
- 667
- Avg comments
- 28
- Interactions : followers
- 1 : 10
Lookalike Creators
A free account lists creators whose audiences behave like this one, ready to shortlist and compare side by side.
Age & Gender
Unlocking shows how this audience splits across age bands and gender, charted from follower data.
Audience Location
Unlocking reveals the countries and cities where the most active followers of this account are concentrated.
Primary Language
Unlocking shows the languages this audience uses most in comments, interactions and the content it consumes.
Audience Interests
Unlocking lists the topics and categories this audience follows and engages with most often across the platform.
Authenticity
Unlocking scores how genuine the audience is, flagging fake, inactive or bot followers found in engagement patterns.
Audience Quality Score
Unlocking gives one overall audience quality score combining authenticity, engagement, follower activity and audience relevance.
Brand Affinity
Unlocking names the brands this audience already follows, mentions or engages with across social platforms.
Content Strategy
Unlocking breaks down the content pillars, tone and visual style this creator uses, and which formats perform best.
Commercial Insights
Unlocking shows collaboration types, an estimated pricing tier and a brand safety risk read for sponsored campaigns.
Industry Fit
Unlocking rates how well this creator and audience align with specific industry verticals and brand categories.
Research Anne Haikola | Psykologi further
Flinque ranks Instagram creators in Healthcare, categories Anne Haikola | Psykologi is filed under, and its free tools measure the same figures for any public account.
Related rankings
Frequently asked questions
These answers about Anne Haikola | Psykologi are generated from the Instagram profile data Flinque holds for the account.
Who is Anne Haikola | Psykologi?
Anne Haikola | Psykologi (@anne.haikola) is a Psychologist creator on Instagram, also filed under Healthcare. Anne Haikola | Psykologi uses an Instagram professional account. The Instagram bio for Anne Haikola | Psykologi runs to 11 words across 4 lines.
How many followers does Anne Haikola | Psykologi have?
Anne Haikola | Psykologi has 6,426 followers on Instagram (6.4K). Set against 267 accounts followed, the audience works out to about 24 followers per account Anne Haikola | Psykologi follows. 288 published posts give Anne Haikola | Psykologi a moderate archive on Instagram.
What is Anne Haikola | Psykologi's engagement rate?
Anne Haikola | Psykologi's engagement rate on Instagram is 10.48%, over 6%, more than 6 likes and comments per 100 followers. On a typical post that comes to about 1 like or comment for every 10 followers. An average post collects 667 likes and 28 comments, close to 24 likes for each comment.
What does Anne Haikola | Psykologi post about on Instagram?
Flinque files Anne Haikola | Psykologi under Psychologist, with Healthcare as a secondary category. Of the 10 most recent posts shown for Anne Haikola | Psykologi, 7 are carousels and 3 are single images. The 10 recent Instagram captions Flinque holds for Anne Haikola | Psykologi repeatedly use the words että, myös, kuin, mitä and niin. Anne Haikola | Psykologi's captions carry hashtags such as #anteeksianto, #tarina and #identiteetti. Anne Haikola | Psykologi keeps 2 story highlights, which open with a free Flinque account.
How do I contact Anne Haikola | Psykologi for a collaboration?
Anne Haikola | Psykologi's contact details are not published on Flinque's public profile. The Instagram bio links to 1 external site, and a free Flinque account opens that link. Brands with a free Flinque account can shortlist Anne Haikola | Psykologi and use Flinque's outreach tools wherever a contact route is on file.
Links
Anne Haikola | Psykologi's own Instagram profile is the one outbound link Flinque publishes for the account, and the bio link opens after signing up.
Public profile data sourced from Instagram. Flinque is not affiliated with Anne Haikola | Psykologi.